Bertta:
Myönnän, että olen perso ruoalle. Erityisesti herkuille, joita ihmiset syövät hienoilta valkoisilta lautasilta. Olen myös hyvä vonkaamaan herkkupaloja ja tiedän keneltä saa nameja ja keneltä ei.
Hei anoppi*, heruisko yhtään suupalaa?
Jess! Tiesinhän mä, että saisin anopilta herkkupaloja, kunhan tarpeeksi hellällä äänellä pyydän!
Ps. Tässä oli vikat kuvat mökiltä. Vihdoin.
*Teknisesti emännän anoppi
Olet aivan oikeassa Bertta. On ehdottoman tärkeää tietää keneltä voi pyydellä herkkupaloja. Meidänkin isäntä antaa helpommin ja isompia kinkkusiivuja tai kanaa, herkkupaloja ilman tehtäviä jne kuin emäntä.
VastaaPoistaNiin onkin tärkeää tietää! Emännältä en ikinä saa mitään ja isännältä harvoin. Mutta isännän veljen vaimolta saan aina niin paljon kuin haluan eikä isännän äitikään osaa kovin paljon minua vastustaa.
PoistaT. Bertta
Kukapa vois vastustaa Bertsua? En minä ainakaan, aina tarjoaisin maistiaisia, aina.
VastaaPoistaHaha..!! Anonyymi, sä oletkin mun paras kaveri ja ihailija <3
Poista/Bertsu
Ihan epäreilua! Meillä ihminen ärisee heti jos joku yrittää antaa mulle herkkuja lautaselta, en kuulemma saa syödä mitään ihmisen herkkuja. Pitää näyttää sille tää ja käskee katsoa miten onnelliselta sä Bertta näytät kun saat pienen herkkupalan...
VastaaPoista-Pena
Pena, sun pitää etsia ne ihmiset, joilta heruu nameja. Omat isännät ja emännät harvemmin mitään antavat, mutta kokeile kaikkia vieraita, mitä teille tulee!
Poista/B